Kevythormi on kevyt ratkaisu?

Tässä jo vuonna 2012 kirjoittamani lehtijuttu kevythormeista nyt täällä blogissa. Yhä näistä syttyy tulipaloja 😨

Suomessa on viime vuosien aikana syttynyt paljon tulipaloja kevythormeista. Näitä paloja syttyy n. 100 vuodessa. Tulipalot ovat osoittaneet, että metallisten kevythormien testausmenetelmät ja vaatimukset eivät ole riittäviä takaamaan turvallisia rakenteita. CE-merkintä hormissa on valmistajan vakuutus, että tuote on valmistettu tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaisesti. Merkintä ei tarkoita sitä, että tuotetta voisi aina käyttää samaan tarkoitukseen kaikissa Euroopan maissa.

Pelastuslaitosten yhteisessä PRONTO –tietokannasta löytyi vuosina 2004–2009 yhteensä n. 500 metallisesta kevythormista aiheutunutta tulipaloa. Näistä yli puolessa oli kyseessä kiukaaseen liitetty kevythormi (56%), toiseksi eniten niitä on ollut liitettynä lämmityskattiloihin (19%) ja kolmanneksi eniten kamiinoihin (9%).

Kevythormien testistandardissa läpivientieristeen korkeus on 200 mm ja savukaasujen keskiarvolämpötilaksi oletetaan 600°C (josta hormin merkintä T600 tulee). Suomessa yläpohjan eristevahvuus on huomattavasti suurempi kuin 200 mm ja eristepaksuutta ollaan lisäämässä entisestään energiatehokkuuden lisäämiseksi. T600 luokitellussa hormissa savukaasujen lähtölämpötila on 700°C eli niiden savukaasujen, jotka nousevat ensimmäisenä pesästä hormiin, lämpötila ei saisi ylittää tätä. Testissä lämpötila palavan rakenteen pinnassa ei saa ylittää 85°C lämpötilaa eli kun hormi läpäisee yläpohjan ja on asennettu valmistajan ohjeen mukaan sille suojaetäisyydelle puurakenteista (esim. kattotuolit), ei näiden puuosien lämpötila saa ylittää tuota 85°C. Kevythormeille tehdään myös nk. nokipalotesti, jossa hormiin ohjataan 30 min ajan kuumaa kaasua, jonka lähtölämpötila on 1000°C. Tässä kokeessa palavan materiaalin (esim. kattotuolit) pinnalla lämpötila ei saa ylittää 100°C.

EI näin asuintiloissa!

Kevythormin helposti kosketeltavissa olevien pintojen lämpötila ei saa ylittää 80°C, tämä koskee lähinnä muita tiloja kuin saunaa, vain saunassa saa käyttää eristämätöntä hormia osalla matkaa. Eli esim. olohuoneen keskellä olevan eristetyn kevythormin pintalämpötila ei koskaan saisi ylittää 80°C! Sisätiloissa ei saa käyttää muuta kuin eristettyä kevythormia, lukuun ottamatta lyhyttä (50–100 mm) pätkää heti esim. kamiinan hormiaukon kohdalla.

Kiuas on nk. ”suoravetoinen”, eli savu ei kierrä kiukaan rakenteissa, eikä siis näin ollen ehdi jäähtymään ennen hormiin nousua. Kamiinoissa on mekanismi usein sama kuin kiukaissa, varaavissa takoissa taas savukaasut kiertävä rakenteissa jonkun aikaa (eli jäähtyvät) ennen kuin nousevat hormiin. Kiukaasta lähtevien savukaasujen lämpötila riippuu mm. puun laadusta (koivu, mänty, kuusi), niiden kosteudesta ja vedon suuruudesta. 

Palokokeissa suurimmat lämpötilat kiukaasta lähtevissä savukaasuissa ylittivät 1000°C eli reilusti yli ”sallitun” 700°C. Ongelma savukaasujen lämpötiloista johtuu siitä, ettei tulisijoille ole asetettu samanlaisia vaatimuksia kuin kevythormeille. Tulisijoihin on vasta tulossa omat testistandardit ja CE-merkintä. Kiukaiden osalta siirtymäkausi päättyy 1.7.2012. Tulisijojen CE-merkintä ei poista kuitenkaan kaikkia ongelmia, sillä kevythormien ja tulisijojen standardissa on savukaasujen lämpötilat määritelty eri tavalla. Kevythormien kohdalla puhutaan savukaasujen maksimikeskiarvolämpötiloista ja tulisijojen kohdalla savukaasujen keskiarvolämpötiloista.

Kiukaiden kevythormeissa on usein 1000 mm pitkä eristämätön putki, jonka tarkoituksena on jäähdyttää savukaasuja ennen eristettyä hormia. Kevythormeissa käytetään usein eristeenä A1-luokan mineraalivillaa, jota pidetään yleisesti täysin palamattomana. Siinä käytetään kuitenkin sideaineena tavallisesti hartsia, joka voi lämmetessään alkaa hiiltyä. Vapaassa huonetilassa lämpö pääsee siirtymään suoraan kevythormin rakenteen läpi ja ulkoputki ei kuumene liikaa, mutta läpiviennin kohdalla kevythormin ympärillä oleva paloeriste hidastaa lämmön siirtymistä. Tästä johtuen, useinkin, läpiviennin kohdalle laitettu kivivillaeriste on alkanut hiiltymään ja lopulta lämpö siirtyy palavaan materiaaliin (puukoolaus) ja se syttyy palamaan.

Tampereen teknillisen yliopiston tekemissä palokokeissa havaittiin, että 200 mm korkealla läpivientieristeellä lämpötila 50 mm suojaetäisyyden päässä oli korkeimmillaan 225°C. Kun käytettiin 600 mm korkeaa läpivientieristettä, lämpötila oli jopa 500°C ja siis tämä vain 50 mm päässä hormin ulkokuoresta!

Tutkimalla läpivientieristettä, voidaan päätellä, onko kevythormissa paloriskiä. Yläpohjassa eristeen tutkiminen on helpointa. Paloeristeen vierestä on poistettava esim. ympärillä oleva puhalluseriste, jotta paloeristettä päästään tutkimaan. Paloeristeen ulkopinnassa on lämpötila ollut yli 200°C, jos siinä on tapahtunut värimuutoksia. Parhaiten värimuutokset voidaan havaita, kun sen aukaisee. Paloeriste voi näyttää päällepäin aivan normaalilta, vaikka sisältä eriste on muuttanut väriään! Kevythormin ulkoputkessa tapahtuvat ensimmäiset väri- ja maalipinnan muutokset n. 300–400°C! Käy siis katsomassa välikatolla oman hormisi eristeet. Luotettavin tapa estää liiallinen lämpeneminen, on jättää eristekerros hormin ympärillä vain tuon 200 mm korkuiseksi, mutta muista aina myös estää puhalluseristeen pääseminen kiinni hormiin. Toinen vaihtoehto on rakentaa hormin läpiviennin ympärille vanhanaikainen ”hiekkalaatikko”.

Eli kun menet ostamaan tulisijaa ja kevythormia, osta molemmat samasta paikasta ja käytä tulisijan valmistajan suosittelemaa kevythormia, jotta välttyisit ikäviltä yllätyksiltä. Älä juokse vain rahan perässä! Se voi tulla kalliiksi. Lue myös ennen ostoa tulisijan käyttöohjeista kuinka paljon puuta siellä voi kerralla polttaa, sillä minulle on tullut työssä eteen sellaisia pieniä kamiinoita, joiden ohjeissa sanottiin puun määräksi 1–2 kg eli käytännössä 2–3 klapia! 😱Ja sitten pitää antaa kamiinan jäähtyä, ennenkö voi polttaa lisää puuta. Mitä me suomalaiset teemme tällaisella CE-merkityllä, kauniilla kamiinalla, kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja pitäisi OIKEASTI lämmittää asuntoa, eikä vain hiukan kuivatella huoneilmaa? 😵

Jos haluat pelata varman päälle, muurauta oikea tiilipiippu ja liitä siihen tulisijasi, näin varmistat hormillesi vähintään 50–100 vuoden iän, kunhan muistat lämmittää sitä oikealla tavalla ja puhdistuttaa piippusi nuohoojalla säännöllisesti. En näet itse usko, että kevythormit tulevat koskaan kestämään edes tuota 50 vuotta!

Tieto lisää turvallisuutta!

Kirjoitus perustuu Tampereen teknillisen yliopiston Palolaboratorion tekemään tutkimukseen ja Pelastustieto -lehdessä julkaistuun Perttu Leppäsen kirjoittamaan juttuun sekä tämän jutun kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin toimiessani aiemmin palotarkastajana eri pelastuslaitoksilla.

Lisäys 2023: Riskialtteimpia ovat lähinnä vuosina 2010–2015 asennetut kevythormit. Sen jälkeen on opittu varmistamaan, että ullakkotilat tuulettuvat ja jäähtyvät riittävästi. Uusissa kevythormeissa on myös CE-merkintä, joka varmistaa tuotteen olevan EU-säädösten mukainen. Uusissa tulisijoissa on myös tieto siitä, miten kuumia savukaasuja ne tuottavat. Kevythormeissa on puolestaan eri lämpöluokkia.

Jos jälkiasennat asuntoosi kevythormia ja kattosi on kalteva sisäpinnalta, sinun tulee ottaa huomioon, että läpivientieriste leikataan vinon yläpohjan mukaiseen kulmaan sisäkaton kaltevuuden ollessa alle 25°. Kun kattokaltevuus on yli 25°, on läpivientieristeitä laitettava 2 kpl:tta, jolloin eristeet saadaan leikattua tarpeeksi jyrkkään kulmaan.

Huom! Läpivientieristeen suurin sallittu korkeus on 200 mm. Tätä suuremmat läpivientieristeen korkeudet voivat heikentää piipun jäähtymistä läpiviennin kohdalla ja aiheuttaa siten tulipalon vaaran. Huomioi läpivientieristeen maksimikorkeus erityisesti läpivientieristettä kulmaan leikatessasi. Kun yläpohjassa oleva ympäröivä lämpöeristeen korkeus ylittää 200 mm:ä, täytyy läpivientieristeen ympärillä käyttää läpivientisuojusta, joka pitää piipun ulkopinnan erillään ympäröivästä lämpöeristeestä kuten puhallusvillasta. Läpivientisuojuksen täytyy ulottua vähintään 100 mm:ä ympäröivää lämpöeristettä korkeammalle, jotta ympäröivä lämpöeriste ei pääse piipun pinnalle. 

HUOM! Savupiippuun ei saa tukea tai kiinnittää muita rakenteita eikä sijoittaa putkia, johtimia tai muita savupiipun toimintaan kuulumattomia laitteita.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170745

Alkusammutuskoulutusta omalla äidinkielellä?

Meistä syntyjään suomalaisista, suuri osa saa jonkinlaista alkusammutuskoulutusta joko kotona, koulun tai työpaikan kautta, mutta miten on niiden kymmenientuhansien maahanmuuttajien ja pakolaisten, joita maahamme on viimeisen 8 vuoden aikana tullut? Heistä iso osa aikuisina tulleista, ei osaa vieläkään suomea niin hyvin, että voisivat opiskella koulussa, saatikka päästä töihin. Yllättävän iso osa ei osaa lukea tai kirjoittaa edes omaa äidinkieltään?! 👀 Hyvä, jos nimensä osaavat kirjoittaa 😳 Tämä tuli minulle täytenä yllätyksenä, entä sinulle?

Koulussa tuli eteeni valinnainen kurssi, ”Tapahtumatuotanto”, jossa piti perehtyä tapahtumatuotannon saloihin, lakeihin, viranomaislupiin ymv. ja lopulta olla osana jotain tapahtumaa tai järjestää sellainen itse. Minä päätin järjestää sellaisen itse 👌

Olen ollut MLL Lahden osaston toiminnassa mukana pari vuotta sellaisessa hankkeessa kuin ”Ystäväksi Maahanmuuttajaäidille”, minulla on ollut "oma" venäläinen äiti, jonka kanssa olen tavannut kahvilla tai kävelyllä ja jutellut suomea hänelle.  Saman toiminnan puitteissa on järjestetty useita yhteisiä tapahtumia kaikille hankkeessa mukana oleville ystäväpareille. Niissä olen sitten nähnyt useita afgaaninaisia, jotka ovat tulleet 8 vuotta sitten Suomeen ja minulla heräsi kysymys: Onko heille puhuttu suomalaisten kodeissa pakollisena olevista palovaroittimista, miten niihin pitää suhtautua ja miksi niitä ei saa katosta poistaa tai miksi niitä pitää testata säännöllisesti? Ovatko he ikinä nähneet edes alkusammutinta tai onko heillä käsitystä, miten ne toimivat? Minun ajatukseni oli opettaa naisia tässä kodin paloturvallisuus asiassa.

Juteltuani MLL ohjaajan kanssa, hän innostui asiasta. Hän oli tietoinen, että pakolaisten tullessa Suomeen, oli tapahtunut useita ”läheltä piti” tilanteita, esim. kun he olivat tottuneet tekemään ruokaa avotulella, niin joku oli tehnyt sellaisen huoneen lattiallekin vastaanottokeskuksessa?!?

Minulla on koulukaverina yksi afgaani/irakilainen nainen, mutta hän ei innostunut asiasta. Hän ei mielestään osannut riittävästi suomea. Sitten kysyin poikapuolen afgaani tyttöystävää tulkiksi, mutta hän kertoi puhuvansa eri murretta arabiaa, kuin suurin osa tulleista pakolaisista.

Näiden kieltäydyttyä tulkkauksesta, otin uudestaan yhteyttä MLL:n ohjaajaan ja hän kertoi yhden naisen osaavan todella hyvin suomea ja voisi kysyä häneltä, kiinnostaisiko asia häntä ja toimisiko nainen tulkkina, jos minä järjestäisin koulutuksen. Nainen suostui ja oli suorastaan innoissaan, kun tapasin hänet! 👍😃

Ja niinpä minä aloin järjestämään tilaisuutta. Sain selville, että Pelastuslaitoksella ei olisi rahkeita opettaa heitä, mutta, että minun koulullani olisi lainata alkusammutuslaitteisto ja sainkin sen lainauksesta sovittua ko. vastuuopettajan kanssa. Nyt enää puuttui mainoksen teko ja mainontaväylä. MLL tuli mukaan kuvioon, pääsin heille työharjoitteluun marraskuun ajaksi, jolloin voisin organisoida tilaisuuden paremmin ja toteuttaa sen myös. WAU! ✌😊

Niin sitten tehtiinkin. Minä tein mainoksen, kysyin tulkilta pari sanaa arabiaksi siihen ja MLL fb-kanavan kautta laitettiin se meidän ”Ystäväksi Maahanmuuttajaäidille” -ryhmään esille. Samoin lähetin sen Lahden kaupungin omalle integraatioyhdistykselle Alipille, joka julkaisi sen fb-sivustollaan. Saimme muutaman naisen lähtemään koulutukseen, mutta se riitti minulle.

Koulutus hoidettiin sovittuna iltana koulun tiloissa ja kaikki meni hyvin. Naisille moni puhuttu asia oli täysin uusi ja outo, samoin kokemus ja uskallus käyttää sammutinta ja sammutuspeitettä oikeiden liekkien kanssa oli mieleenpainuva ja heidän mielestään koko ilta oli erittäin hyödyllinen! 😁

Näin sitä luodaan turvallisempaa ympäristöä meille kaikille.

Kirjanpitoa kotona

No nyt viimeinkin, viime viikolla, sattuneesta syystä, sain jäädä kotiin tekemään töitä. Asun siis Lahdessa, mutta työharjoittelupaikkani on Hämeenlinnassa asti 👀 Olen kulkenut miesystäväni autolla töissä, sillä se kuluttaa vähemmän bensaa kuin omani ja opiskelijana tuloni ovat pienet. Saan kyllä vakuutusyhtiöltä pientä km-korvausta matkoista, mutta se on noin kolmasosa verottajan hyväksymästä km-korvauksesta! Miksihän? 💁

Sain työpaikalta maanantaina illalla mukaani yhden osakeyhtiön 2 mapillista kuitteja, laskuja sekä tiliotteita koko vuodelta 2022. Osakeyhtiö on luomutila, joka kasvattaa alkuperäistä Suomen karjaa 🐄 ja lampaita luomuna 🐑. Kaikki tulisi kirjata Netvisoriin, sähköiseen kirjanpito-ohjelmaan, jota olen koulussa opetellut ja tässä työharjoittelupaikassa jo käyttänyt. Jos en keksisi/arvaisi mihin tilille kuittiin merkitty tuote/tuotteet /toisen yrityksen palvelut, kuuluisivat, voisin joko katsoa vanhoista 2020 tai 2021 kirjanpidoista, josko sieltä löytyisi apua tilanteeseen tai sitten vain kirjata kuitti nk. ”selvittelytilille”. Selvittelytililtä esihenkilöni näkee sitten nopeasti, mitä en ole osannut kirjata ja voi korjata ne helposti jälkikäteen.

Lisäksi kaikki materiaali tulee olla kirjattuna torstaina iltapäivään klo 16 mennessä, jolloin minun tulee olla palauttamassa kansioita yrityksen Lahden konttorille eräälle työkaverilleni, joka on menossa Hämeenlinnaan perjantaina, jolloin minulla on jo vapaata. Eli kolmessa työpäivässä koko vuoden kirjanpito?!😱 O-ou ja huh-huh😅 Sitten alkaakin viikon ’hiihtoloma’, koulussa kun olen 👌

Alku olikin hyvin helppoa, kun osaan peruskirjaukset aika hyvin. Aikaa kirjauksiin vielä menee enemmän kuin pitäisi, koska tilinumerointi ei ole ulkomuistissa vielä, mutta hyvässä alussa jo! Toki eri yrityksillä käytetään erinumeroisia tilejä ja niitä nimetään eri tavalla, mutta osa tileistä on AINA saman numeroisia ja siksi ne oppii helpoiten. Ja jos ed. vuoden kirjanpito on tehty samalla ohjelmalla, sieltä voi aina katsoa niitäkin.

Kotona työskentelyssä on pahana puolena se, ettei kukaan tule sanomaan, että nyt olisi kahvitauko tai ruokatauko!😒 Minä kun tahdon uppoutua työhön niin vahvasti, etten näe ja kuule mitään, saatikka muista taukoja ollenkaan. Näin kävi nytkin. Tiistaina huomasin vasta n. klo 14, että voisin käydä juomassa, vessassa.. ja samalla sitten syödä ruoankin🍲 Onneksi ruoka oli lämmitysvalmiina. Olin siis istunut 5 tuntia jo tietokoneen ääressä ja minusta olin ollut vain ”hetken”. Keskiviikko ja torstai menivät ”samalla kaavalla”, torstaina painetta lisäsi se kellonaika 16.00.

Pari ”pahaa paikkaa” tuli kirjauksissa vastaani, yksi; kun yritys oli ottanut uuden pankkilainan?! Mihin sen kirjaisin?😕 Jaa, mutta siellähän oli niitä muutama ennestään, joten ei kun mallia katsomaan ja sen mukaan kirjanpitotilin nimeä muokkaamaan. Problem solved. Kaksi; sitten vastaani tuli kauppakuitti, jossa oli outoja tuotteita, minulla ei ollut aavistustakaan, mihin ne kirjaisin? No keksin sitten ’googlettaa’ näitä tuotteita nimeltä ja selvisikin, että ne olivat kivennäisaineita ymv. eläimille eli kuuluivat ”Rehutilille”. Olin ylpeä itsestäni💪😁

Nyt hiihtolomalla toivon, että saan jotain palautetta kirjanpidosta esihenkilöltäni. Paljonko olen mokannut tai onko jotain peräti unohtunut?😬 Noh, voi toki olla, ettei hän halua häiritä minua lomallani, joten minun täytynee malttaa odottaa palauteta ensi viikkoon. 

Minä olen tätä kirjoittaessani menossa Kemiin katsomaan revontulia (joita on kahtena ed. iltana näkynyt myös Etelä-Suomessakin 😲🙈). No on siellä Kemissä varmasti myös muuta nähtävää ja koettavaa 😂

Mukavia hiihtokelejä lukijoilleni! 😄

Vanhat sähkökeskukset lämpiävät ”kivasti”

Tämän jutun viimeinen kuva ei sovi herkille ihmisille!! Älä katso sitä, jos tunnet olevasi sellainen.

Vanhat, nk. tulppasulakesähkökeskukset, joissa siis on keraamisia sulakepesiä ja niiden kansia, joihin sulakkeen palaessa vaihdetaan uusi, samanarvoinen sulake tilalle, on hyvä vaihdattaa jo nykyaikaiseen ryhmäkeskukseen, jossa on johdonsuojakatkaisijoita, kansan suussa ”automaattisulakkeita”. Tämän saa tehdä vain luvan omaava sähköasentaja, joka samalla voi lisätä ryhmäsulakkeita ja saat siten samalla vaivalla lisää pistorasioita asuntoosi.

Pääsulakkeet ovat JOKAISESSA KIINTEISTÖSSÄ ja ASUNNOSSA jossain ja sinun on tärkeä tietää, missä nämä sinun pääsulakkeesi sijaitsevat. Sieltä löytyy näet myös sähköjen PÄÄKATKAISIN. 

Sinun omistama ja vastuullasi oleva sähköverkkosi alkaa vasta pääsulakkeiden jälkeen, siihen asti sähköverkon haltija vastaa sähköverkon kunnosta. Joitain poikkeuksia voi harvoin olla. Pääkatkaisijaa tarvitset silloin, kun kiinteistöllä syttyy tulipalo. Tuolloin on hyvä käydä katkaisemassa sähköt koko kiinteistöltä, se voi vähentää tuhoja paljonkin! Vaikka tulipalo ei johtuisi sähköistä, johdot lämpiävät tulipalossa ja voivat sytyttää seinän sisällä materiaalia palamaan.

Vanhojen keskusten sisällä pitää olla kosketussuojaus (muovia) ehjä ja paikoillaan, jos sitä ei ole, ei keskuksen kantta saa maallikko avata eli et voi itse vaihtaa sulaketta sinne!

Pääsulakkeita on useimmiten kolme (+nollajohdin nykyisin), mutta voi olla vain yksikin, jos kyseessä on vanha kerrostalo- tai rivitaloasunto. Pääsulakkeet voivat omakotitalossa, etenkin vanhasta, löytyä pienestä silumiini-kotelosta yläkerran sivuvintiltä kylmästä tilasta, kellarin seinältä, ylä- tai alakerran portaiden läheltä eteisestä tai jopa ulkoa sähkötolpasta kotelon sisältä (kuten kuvassa, tuon lähelle oli iskenyt salama). 

Uudemmissa omakotitaloissa sähköpääkeskus on sijoitettu usein tontin rajalle, talon ulkoseinälle tai tilaan, joka on varattu piirustuksissa jo tekniseksi tilaksi ja johon on sähköverkon haltijalla pääsy omalla avaimellaan. Sähkökulutusmittarit ovat usein samassa tilassa kuin pääsulakkeet, paitsi vanhoissa taloissa, joissa mittari löytyy yleensä ryhmäkeskustaulusta, jossa siis muut sulakkeet ovat.

Vaikka se tulppasulake ”palaisi” usein, sulaketta ei saa suurentaa missään tapauksessa itse! Kun sulake "palaa", se on merkki sulakkeen liiallisesta kuormituksesta tai sähköviasta esim. sähkölaitteessa. Siihen aukkoon kyllä sopii isompikin sulake, mutta sen pohjalla on (värillinen) sulakepohja, joka määrittää sulakekoon ja onneksi siihen ei mahdu isompi sulake, kuin on sallittu. Joskus on tosin tullut tarkastuksella vastaan asukkaan omia virityksiä, jossa sulakepohja on poistettu, tuunattu itse kuparikolikko sinne ja vaihdettu isompi sulake tilalle, 👀 jolloin keskus on jo vaarallinen ja johdotus ei ehkä kestä esim. virtapiikkejä, joita sähköverkossa kulkee.. ja sitten syttyy tulipalo.

Omakotitalon yleisimmät pääsulakekoot ovat 3x25A ja 3x35A, maatiloilla saattaa olla jopa 3x64A ja yrityksillä 3x64A:sta aina jopa 3x250A ja tuon ylikin. Vanhoissa kerrostaloissa asunnon sähkökaapista löytyy usein vain yksi pääsulake ja sekin on vain 20A, sen lisäksi on toki useampi ryhmäsulake, joiden koot ovat yleisimmin 10A tai 16A. Ryhmäsulakkeet ovat samaa kokoa vanhoissa ja uusissa sähkökeskuksissa.

Aina kun pääsulakkeet ovat 35A isommat, tulee sähkölaitteiston määräaikaistarkastus pakolliseksi 10 vuoden välein! Määräaikaistarkastuksia on tehtävä yli 35 ampeerin (A) sulakkeilla varustetuille liike-, toimisto-, teollisuus- ja maatalousrakennuksille sekä näitä laajemmille sähkölaitteistoille. Asuinrakennuksia velvoite ei varsinaisesti koske. Määräaikaistarkastus kuitenkin vaaditaan sellaisille asuinrakennuksissa sijaitseville yli 35 A sulakkeilla suojatuille laitteistoille, jotka eivät ole asuintiloja tai muita pääasiassa asumista palvelevia tiloja. Näitä voivat olla esimerkiksi liiketilat ja toimistot, julkiset tilat (esim. ravintola, päiväkoti, kauppa, lääkäriasema) yms.

 

Maatiloilta vanhoja tulppasulakekeskuksia löytyy usein esim. navetasta, konehallista, kuivureista ymv. tiloista ja nämä keskukset ovat usein pinta-asennuksia eli niitä ei aina ole upotettu seinän sisälle, kuten asuintiloissa voi olla. Nämä tilat ovat myös usein viileitä tai jopa talvikylmiä, eikä niitä lämmitetä asunnon lämpötiloihin ja silloin sähkökeskus voi olla tilan ainoa lämmin paikka, toki myös vaarallisin. Sillä aina sähkön kulkeminen lämmittää keskuksen johtoja ja muita metallisia osia, yllättävän paljonkin. Ja voi käydä näin surullisesti. Hiiret ovat menneet lämmittelemään ja päässeet hengestään. Myös tästä syystä sähköt voivat katkeilla ja sulakkeet palaa.

VARO KUVAN KATSOMISTA, JOS OLET HERKKÄ!

Järjestelmäasentajasta merkonomiksi

 Nyt kerron miten päädyin merkonomiksi. Tästä toivottavasti saa käsityksen siitä, että lopulta ei ole väliä mitä työtä tekee, kunhan sen tekee sydämellä ja tuntee siihen jonkinasteista ”intohimoa”.

Vuonna 2002, kun valmistuin 33 v sähköasentajaksi ammattikoulusta ja pääsin rakennustyömaille töihin, solahdin äijäporukkaan, kuin ”lämmin veitsi voihin”, olinhan harjoitellut miesten kanssa toimimista harrastukseni VPK:n parissa jo toistakymmentä vuotta. Sähkärin työhän on liikkuvaa, fyysisesti rankkaa, kulkemista vaihtelevissa rakennustyömaaolosuhteissa, kiipeilemistä tikkailla/rakennustelineillä tai ryömimistä lattian rajassa asentamassa pistorasioita ymv. Joko olet menossa tai tulossa jostakin johonkin 👀

Päätin jo varhaisessa vaiheessa, että haluan perehtyä paloilmoitin- ja poistumistiejärjestelmiin työssäni, sillä koin harrastukseni sammutusmiehenä olevan todella tärkeää yhteiskunnallista työtä ja näitä järjestelmiä asentamalla, korjaamalla ja huoltamalla, sekä ihmisiä valistamalla voisin ehkä estää tulipaloja sekä ihmisten kuolemia vaaratilanteissa! Tosin ensimmäinen työnantajani ei ollut kanssani samaa mieltä, niin tuli vaihdettua firmaa, muutamankin kerran.

Nainen ja teknisesti fiksu ja osaava sellainen, oli joillekin miehille aivan liikaa, kuten siinä n. 50 sähköasentajan firmassa, jossa 2004 allekirjoitimme 2 v kestävää Sähköyliasentajan EAT tähtäävää oppisopimusta yhdessä firman toimitusjohtajan ja oppisopimuskoulutusohjaajan kanssa. Tj totesi, että ”sinä Soile suoritat tämän sitten ihan yksin, kukaan ei auta sinua täällä tässä hommassa” 😲 ja opettaja vieressä komppasi tj:aa. Olin toinen sähköasentaja, joka tämän tutkinnon suoritti ko. firmassa. Ensimmäinen oli jo vaihtanut firmaa. Niin minäkin sitten myöhemmin. Näitä miehiä on tullut tasaisesti vastaan koko urani aikana ja aina niistä on aiheutunut minulle ongelmia; äijäyhteisö osaa myös puhua palturia selän takana (vaikka naisista sanotaan monesti tätä). Mutta tämä tästä aiheesta 😅

Muutaman vuoden jälkeen, päätin lähteä Kuopion Pelastusopistoon kurssittautumaan palotarkastajaksi. Kävin 2009 palotarkastajan peruskurssin sekä maatilojen palotarkastuskurssin ja pääsin heti Kymenlaakson Pelastuslaitokselle määräaikaiseksi vs. palotarkastajaksi, sen jälkeen sama homma 2010 myös Itä-Uudenmaan Pelastuslaitoksella ja Päijät-Hämeessä 2011. Päijät-Hämeeseen päädyin myös asumaan erotessani silloisesta miehestäni.

Kun Kuopion Pelastusopisto alkoi toden teolla kouluttamaan paloinsinöörejä 2010–11 ja Pelastuslaitokset alkoivat vaatia palotarkastajilta insinöörikoulutusta, niin minun viransijaisuuteni loppuivat siihen. Palasin asentajan hommiin ja kaikenlaisten kiinteistöjen pariin, mutta keskittyen vain palo- ja poistumistiejärjestelmiin. Noita töitä tehdessäni molemmat olkapääni ”sanoutuivat irti yhteistyösopimuksestamme” viikon välein 2019 rankan työjakson jälkeen, kiertäjäkalvosimen revetessä molemmissa niin pahasti, etten saanut käsiä enää ylös. Tuli pitkä sairasloma leikkauksia odotellessa ja kun molemmat olivat leikattu vuoden välein ja siitä toivuttu, silloisen työpaikkani työeläkeyhtiö yhteistyössä työterveyslääkärin kanssa totesi, ettei kannata jatkaa ”valitulla tiellä” 😢, vaan vaihtaa suosiolla ammattia. 

Niinpä lähdin 2021 opiskelemaan Liiketalouden perustutkintoa Koulutuskeskus Salpaukseen, sillä olin tykännyt numeroista ja ”kaupallisista aineista” jo yläasteella, jolloin tutustuin ensimmäisen kerran debet ja kredit -termeihin. Olen aina "intohimoisesti" tykännyt hoitaa perheeni raha-asiat ja laskut tietokoneella, ja samalla hoitanut myös iäkkään äitini raha-asiat.

En ole päivääkään katunut koulutusvalintaani vaikka opiskelu on ollut haasteellista. Tykkään kirjanpitäjän työstä. Ainoa, mikä harmittaa on, että vuosikymmenien aikana kertynyt kiinteistöturvallisuuden osaamiseni (sähkö-, palo-, poistuminen) menee tässä ammatissa ”hukkaan”, jollen sitten pääse kiinteistökirjanpitäjäksi johonkin isännöintitoimistoon? Moneen sellaiseen olen yrittänyt jo koulutuksen aikana päästä ilmaiseen työharjoitteluun ja vain kerran päässyt edes haastatteluun 😞

Niinpä oli ”lottovoitto” päästä tänne Hämeenlinnaan ProAgrian talouspuolelle tähän tärkeään, viimeiseen työharjoitteluun ennen valmistumista huhtikuussa. Kiitos mahdollisuudesta kuuluu ihanalle Jonnalle 😙 sekä serkulleni Aulille, jolta tulin kysyneeksi ”Olisko teillä hommia”? Olen omasta mielestäni solahtanut tähän naisvoittoiseen yksikköön yhtä hyvin kuin aikoinaan ”äijien” porukkaan. Minut on otettu todella hyvin vastaan täällä ja kaikki työkaverit ovat mukavia ja auttavaisia.💗

Tätä työtä tehdään pääosin siistissä ja lämpimässä toimistossa, paikallaan istuen tietokoneen ja ison näytön ääressä. Työ on tarkkaa, vaihtelevaa ja kivaa. Uusia ohjelmistoja on opeteltava käyttämään eli aivotkin saavat haasteita. Olen availlut kirjeitä, kopioinut kuitteja kopiokoneella, kirjannut tiliotteen mukaisia tositteita koulusta tuttuun Netvisoriin (sähköinen kirjanpito-ohjelma), sekä tehnyt Excelillä kirjanpitoa, taseita sekä tuloslaskelmia pienemmille yrityksille, järjestöille ja elinkeinonharjoittajille. Olen tutustunut myös WebWakan käyttöön jo sekä osallistunut yhteisiin Teams -koulutuksiin. Työmatka on monen mielestä melkoinen Lahdesta käsin, mutta onneksi ollaan kesää kohti menossa jo ja tuttua puuhaa tällaiset työmatkat olivat noissa aikaisemmissakin hommissa, silloin suuntana oli yleensä vain pääkaupunkiseutu

”Vierivä kivi ei sammaloidu” ja ”Ei oppi ojaan kaada” ovat ihan käyttökelpoisia sanontoja vielä yli 50-vuotiaallekin! 😁

Ihanaa kevään jatkoa kaikille lukijoille ja pysykäähän matkassani (eli lukekaa blogiani) myös työharjoittelun päättymisen jälkeen.

Lämpökynttilän allaspalo yllättää nopeasti

Pöydälläsi on NIIN IHANA 😍 ryhmä lämpökynttilöitä, "tuikkuja" palamassa, luomassa tunnelmaa ja lämpöä ympärilleen. Ainakin 9 kappaletta olet siihen sytyttänyt niitä palamaan, palamattomalle lasialustalle tietenkin! Ja oikea oppisesti, ne eivät ole kiinni toisissaan, sillä siitä on pelastuslaitos varoittanut meitä kaikkia valistuksessaan vuosittain syksypimeän laskeutuessa maahamme. Olemmehan kynttilänpolttajakansaa, sisällä ja ulkona.

Pöydällä on myös lasinen kukkamaljakko, jossa on kyllä tekokukkia, sillä pimeään aikaan ei valoa riitä edes kukille ja ne kärsivät siitä, eivätkä jaksa näyttää kauniilta kuin päivän - pari. Aitoja leikkokukkia ei mielestäsi kannata ostella maljakkoon marras-joulukuussa, vasta tammi-helmikuussa on tulppaanien aika. Ne tuovat kevään 💚 ja auringon 💛 tullessaan!

Silkkikukat ovat tänä päivänä aivan ihania ja aidonnäköisiä, eikä miehesi ainakaan erota niitä toisistaan. Kerran hän on jopa laittanut vettä silkkikukille, kun luuli veden olevan loppu niiltä😅 Ihmeitä siis tapahtuu 😉

Maljakko on mielestäsi riittävän kaukana kynttilälautasesta ja onhan se myös korkea ja siten silkkikukatkin ovat korkealla. Kynttilänvalo yltää kukkiin ja näyttää kukissa kauniilta, sekä korostaa niiden värejä. 

Istut sohvalla selaamassa tablettiasi, samassa huoneessa kuin kynttilät palavat. Olet oppinut sen jo, ettei palavia kynttilöitä saa jättää valvomatta. Lähdet kuitenkin käymään keittiössä hakemassa vähän iltapalaa ja kun palaat takaisin, yksi lämpökynttilä roihuaa valtoimenaan omassa kupissaan, allaspalo!?! 💥 Hui! 😱 Sen liekit yltävät melkein silkkikukkiin jo! APUA! Mitä sinä teet?

Toivottavasti näin. Siirrät maljakon kauemmas allaspalosta, haet keittiöstä kattilan kannen tmv. ja tukahdutat liekit sillä tai otat sammutuspeitteen käyttöösi? Etkä MISSÄÄN NIMESSÄ SAMMUTA VEDELLÄ mitään nestemäisiä kynttilöitä! Et sisällä, etkä ulkona (ulkoroihut)!

Vesi 💦 nestemäiseen kynttilään kaadettuna, nostaa liekit jopa 2,5 m korkeuteen ja sen jälkeen on tulessa paljon muutakin kuin lämpökynttiläsi. Samalla se myös roiskuttaa palavaa nestekynttilää ympärilleen ja näin levittää alkanutta paloa nopeasti. 

Kunhan hallitset hermosi ja ajattelet mitä teet, ei sinulle tai asunnollesi käy kuinkaan. Älä sählää sammutuksessa.

Älä jätä kynttilää palamaan…

…näin kävi kotonani ennen joulua muutama vuosi sitten. Meidän makuuhuoneessamme paloi sellainen kruunukynttilä, tiedättehän te, pitkä kapea kynttilä, josta tulee miellyttävä kellertävä valo ja siinä on kirkas liekki? Se tuo rutkasti tunnelmaa kaikkialle, myös makuuhuoneeseen😉

Se oli tukevasti pystyssä Iittalan Festivo-kynttilänjalassa koko illan ja jätin sen yksin palamaan sinne, kun me myöhemmin istuimme TV:n äärellä olohuoneen sohvalla. Tarkoituksena tietenkin näin ex-veparina (=ex-vpk-aktiivina) sammuttaa se, kun menemme nukkumaan.

Uskalsin jättää sen palamaan, koska se oli tasaisella hyllyllä, sängyn päädyn yläpuolella, eikä kynttilän yläpuolella ollut mitään syttyvää materiaalia. Näinhän moni muukin tekee vai tekeekö?💁

Mieheni meni sitten aikaisemmin nukkumaan kuin minä ja luulin hänen tietenkin sammuttavan kynttilän nukkumaan käydessään, niinhän on tapana tehdä. Makuuhuone sijaitsi olohuoneesta lähtevän käytävän päässä vasemmalla, juuri ennen eteistä ja ulko-ovea. Makuuhuoneessa on palovaroitin. 👌

Minä jäin siis katsomaan televisiota olohuoneen sohvalle ja olin katsonut sitä yksin ehkä noin reilun puolituntia, kun kuulin makuuhuoneesta kopsahduksen?! Ihan kuin jotain olisi pudonnut johonkin, ehkä lattialle, mutta mitä ja miksi?👀 Mieheni ei nukkuessaan ”riehu” eikä huido käsillä, joten tuskin hän nytkään oli mitään tavaraa yöpöydältä lattialle tiputtanut ja siksikin ääni oli yllättävä, muutoin hiljaisessa huoneessa.

Ehjä ja rikkinäinen Festivo-jalka vierekkäin

Vaistoni varoittaessani nousin kuitenkin sohvalta ja kävelin makuuhuoneeseen ja sinne päästyäni… kappas, mieheni nukkui sikeästi ja hyllyllä ollut kynttilänjalka oli haljennut, kun kynttilä oli palanut aivan pohjaan asti!😱 Se sydänlanka paloi yhä kynttilän jalan pohjassa olevassa matalassa kuopassa, kun iso lasinpala siitä makasi hyllyllä ja pienempi osa minun tyynylläni sängyssä!!🙈 Minä puhalsin liekin sammuksiin ja siinä kovaan ääneen sättimään😣 miestä, ettei ole sammuttanut kynttilää nukkumaan mennessä, samalla kun keräilin lasinpalasia sängystä ja hyllyltä. Ne olivat yhä melko kuumia. Mies ei osannut selittää, miksi jätti kynttilän palamaan, vaikka kävi itse nukkumaan😵

Kun kynttilänjalka hajosi kappaleiksi, olisi sänkyyn pudonneen palan mukana voinut päätyä myös palava sydänlanka tyynylleni ja se olisi siitä syttynyt. 

Miehelläni ja minulla oli hyvää tuuria. Nyt se sydänlanka jäi kynttilänjalan kuoppaan. Onneksi tulipaloa ei syttynyt, tällä kertaa🙏

Älä siis jätä palavaa kynttilää eri huoneeseen, kuin missä itse oleskelet!👍