Kevythormi on kevyt ratkaisu?

Tässä jo vuonna 2012 kirjoittamani lehtijuttu kevythormeista nyt täällä blogissa. Yhä näistä syttyy tulipaloja 😨

Suomessa on viime vuosien aikana syttynyt paljon tulipaloja kevythormeista. Näitä paloja syttyy n. 100 vuodessa. Tulipalot ovat osoittaneet, että metallisten kevythormien testausmenetelmät ja vaatimukset eivät ole riittäviä takaamaan turvallisia rakenteita. CE-merkintä hormissa on valmistajan vakuutus, että tuote on valmistettu tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaisesti. Merkintä ei tarkoita sitä, että tuotetta voisi aina käyttää samaan tarkoitukseen kaikissa Euroopan maissa.

Pelastuslaitosten yhteisessä PRONTO –tietokannasta löytyi vuosina 2004–2009 yhteensä n. 500 metallisesta kevythormista aiheutunutta tulipaloa. Näistä yli puolessa oli kyseessä kiukaaseen liitetty kevythormi (56%), toiseksi eniten niitä on ollut liitettynä lämmityskattiloihin (19%) ja kolmanneksi eniten kamiinoihin (9%).

Kevythormien testistandardissa läpivientieristeen korkeus on 200 mm ja savukaasujen keskiarvolämpötilaksi oletetaan 600°C (josta hormin merkintä T600 tulee). Suomessa yläpohjan eristevahvuus on huomattavasti suurempi kuin 200 mm ja eristepaksuutta ollaan lisäämässä entisestään energiatehokkuuden lisäämiseksi. T600 luokitellussa hormissa savukaasujen lähtölämpötila on 700°C eli niiden savukaasujen, jotka nousevat ensimmäisenä pesästä hormiin, lämpötila ei saisi ylittää tätä. Testissä lämpötila palavan rakenteen pinnassa ei saa ylittää 85°C lämpötilaa eli kun hormi läpäisee yläpohjan ja on asennettu valmistajan ohjeen mukaan sille suojaetäisyydelle puurakenteista (esim. kattotuolit), ei näiden puuosien lämpötila saa ylittää tuota 85°C. Kevythormeille tehdään myös nk. nokipalotesti, jossa hormiin ohjataan 30 min ajan kuumaa kaasua, jonka lähtölämpötila on 1000°C. Tässä kokeessa palavan materiaalin (esim. kattotuolit) pinnalla lämpötila ei saa ylittää 100°C.

EI näin asuintiloissa!

Kevythormin helposti kosketeltavissa olevien pintojen lämpötila ei saa ylittää 80°C, tämä koskee lähinnä muita tiloja kuin saunaa, vain saunassa saa käyttää eristämätöntä hormia osalla matkaa. Eli esim. olohuoneen keskellä olevan eristetyn kevythormin pintalämpötila ei koskaan saisi ylittää 80°C! Sisätiloissa ei saa käyttää muuta kuin eristettyä kevythormia, lukuun ottamatta lyhyttä (50–100 mm) pätkää heti esim. kamiinan hormiaukon kohdalla.

Kiuas on nk. ”suoravetoinen”, eli savu ei kierrä kiukaan rakenteissa, eikä siis näin ollen ehdi jäähtymään ennen hormiin nousua. Kamiinoissa on mekanismi usein sama kuin kiukaissa, varaavissa takoissa taas savukaasut kiertävä rakenteissa jonkun aikaa (eli jäähtyvät) ennen kuin nousevat hormiin. Kiukaasta lähtevien savukaasujen lämpötila riippuu mm. puun laadusta (koivu, mänty, kuusi), niiden kosteudesta ja vedon suuruudesta. 

Palokokeissa suurimmat lämpötilat kiukaasta lähtevissä savukaasuissa ylittivät 1000°C eli reilusti yli ”sallitun” 700°C. Ongelma savukaasujen lämpötiloista johtuu siitä, ettei tulisijoille ole asetettu samanlaisia vaatimuksia kuin kevythormeille. Tulisijoihin on vasta tulossa omat testistandardit ja CE-merkintä. Kiukaiden osalta siirtymäkausi päättyy 1.7.2012. Tulisijojen CE-merkintä ei poista kuitenkaan kaikkia ongelmia, sillä kevythormien ja tulisijojen standardissa on savukaasujen lämpötilat määritelty eri tavalla. Kevythormien kohdalla puhutaan savukaasujen maksimikeskiarvolämpötiloista ja tulisijojen kohdalla savukaasujen keskiarvolämpötiloista.

Kiukaiden kevythormeissa on usein 1000 mm pitkä eristämätön putki, jonka tarkoituksena on jäähdyttää savukaasuja ennen eristettyä hormia. Kevythormeissa käytetään usein eristeenä A1-luokan mineraalivillaa, jota pidetään yleisesti täysin palamattomana. Siinä käytetään kuitenkin sideaineena tavallisesti hartsia, joka voi lämmetessään alkaa hiiltyä. Vapaassa huonetilassa lämpö pääsee siirtymään suoraan kevythormin rakenteen läpi ja ulkoputki ei kuumene liikaa, mutta läpiviennin kohdalla kevythormin ympärillä oleva paloeriste hidastaa lämmön siirtymistä. Tästä johtuen, useinkin, läpiviennin kohdalle laitettu kivivillaeriste on alkanut hiiltymään ja lopulta lämpö siirtyy palavaan materiaaliin (puukoolaus) ja se syttyy palamaan.

Tampereen teknillisen yliopiston tekemissä palokokeissa havaittiin, että 200 mm korkealla läpivientieristeellä lämpötila 50 mm suojaetäisyyden päässä oli korkeimmillaan 225°C. Kun käytettiin 600 mm korkeaa läpivientieristettä, lämpötila oli jopa 500°C ja siis tämä vain 50 mm päässä hormin ulkokuoresta!

Tutkimalla läpivientieristettä, voidaan päätellä, onko kevythormissa paloriskiä. Yläpohjassa eristeen tutkiminen on helpointa. Paloeristeen vierestä on poistettava esim. ympärillä oleva puhalluseriste, jotta paloeristettä päästään tutkimaan. Paloeristeen ulkopinnassa on lämpötila ollut yli 200°C, jos siinä on tapahtunut värimuutoksia. Parhaiten värimuutokset voidaan havaita, kun sen aukaisee. Paloeriste voi näyttää päällepäin aivan normaalilta, vaikka sisältä eriste on muuttanut väriään! Kevythormin ulkoputkessa tapahtuvat ensimmäiset väri- ja maalipinnan muutokset n. 300–400°C! Käy siis katsomassa välikatolla oman hormisi eristeet. Luotettavin tapa estää liiallinen lämpeneminen, on jättää eristekerros hormin ympärillä vain tuon 200 mm korkuiseksi, mutta muista aina myös estää puhalluseristeen pääseminen kiinni hormiin. Toinen vaihtoehto on rakentaa hormin läpiviennin ympärille vanhanaikainen ”hiekkalaatikko”.

Eli kun menet ostamaan tulisijaa ja kevythormia, osta molemmat samasta paikasta ja käytä tulisijan valmistajan suosittelemaa kevythormia, jotta välttyisit ikäviltä yllätyksiltä. Älä juokse vain rahan perässä! Se voi tulla kalliiksi. Lue myös ennen ostoa tulisijan käyttöohjeista kuinka paljon puuta siellä voi kerralla polttaa, sillä minulle on tullut työssä eteen sellaisia pieniä kamiinoita, joiden ohjeissa sanottiin puun määräksi 1–2 kg eli käytännössä 2–3 klapia! 😱Ja sitten pitää antaa kamiinan jäähtyä, ennenkö voi polttaa lisää puuta. Mitä me suomalaiset teemme tällaisella CE-merkityllä, kauniilla kamiinalla, kun ulkona on 30 astetta pakkasta ja pitäisi OIKEASTI lämmittää asuntoa, eikä vain hiukan kuivatella huoneilmaa? 😵

Jos haluat pelata varman päälle, muurauta oikea tiilipiippu ja liitä siihen tulisijasi, näin varmistat hormillesi vähintään 50–100 vuoden iän, kunhan muistat lämmittää sitä oikealla tavalla ja puhdistuttaa piippusi nuohoojalla säännöllisesti. En näet itse usko, että kevythormit tulevat koskaan kestämään edes tuota 50 vuotta!

Tieto lisää turvallisuutta!

Kirjoitus perustuu Tampereen teknillisen yliopiston Palolaboratorion tekemään tutkimukseen ja Pelastustieto -lehdessä julkaistuun Perttu Leppäsen kirjoittamaan juttuun sekä tämän jutun kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin toimiessani aiemmin palotarkastajana eri pelastuslaitoksilla.

Lisäys 2023: Riskialtteimpia ovat lähinnä vuosina 2010–2015 asennetut kevythormit. Sen jälkeen on opittu varmistamaan, että ullakkotilat tuulettuvat ja jäähtyvät riittävästi. Uusissa kevythormeissa on myös CE-merkintä, joka varmistaa tuotteen olevan EU-säädösten mukainen. Uusissa tulisijoissa on myös tieto siitä, miten kuumia savukaasuja ne tuottavat. Kevythormeissa on puolestaan eri lämpöluokkia.

Jos jälkiasennat asuntoosi kevythormia ja kattosi on kalteva sisäpinnalta, sinun tulee ottaa huomioon, että läpivientieriste leikataan vinon yläpohjan mukaiseen kulmaan sisäkaton kaltevuuden ollessa alle 25°. Kun kattokaltevuus on yli 25°, on läpivientieristeitä laitettava 2 kpl:tta, jolloin eristeet saadaan leikattua tarpeeksi jyrkkään kulmaan.

Huom! Läpivientieristeen suurin sallittu korkeus on 200 mm. Tätä suuremmat läpivientieristeen korkeudet voivat heikentää piipun jäähtymistä läpiviennin kohdalla ja aiheuttaa siten tulipalon vaaran. Huomioi läpivientieristeen maksimikorkeus erityisesti läpivientieristettä kulmaan leikatessasi. Kun yläpohjassa oleva ympäröivä lämpöeristeen korkeus ylittää 200 mm:ä, täytyy läpivientieristeen ympärillä käyttää läpivientisuojusta, joka pitää piipun ulkopinnan erillään ympäröivästä lämpöeristeestä kuten puhallusvillasta. Läpivientisuojuksen täytyy ulottua vähintään 100 mm:ä ympäröivää lämpöeristettä korkeammalle, jotta ympäröivä lämpöeriste ei pääse piipun pinnalle. 

HUOM! Savupiippuun ei saa tukea tai kiinnittää muita rakenteita eikä sijoittaa putkia, johtimia tai muita savupiipun toimintaan kuulumattomia laitteita.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170745